Blue Creek's

Totuta pentusi kampaamiseen, kynsien leikkaamiseen ja esimerkiksi korvien ja tassujen tutkimiseen jo pienestä pitäen. Sitä on kammattu ja harjattua kasvatuskodissa. Pentusi on myös pesty ja kuivattu hiustenkuivaajalla vähintään kerran ennen omaa kotiin lähtöä. Kaikki nämä toimenpiteet vaativat silti vielä opettelua ja totuttelua. Kampaile pentuasi, kun se on väsynyt. Silloin, kun sillä on leikit meneillään, on turha yrittää harjoitella rauhallisesti kampaamista. Pidä otteesi niin hoitaessa kuin muutenkin hellinä, mutta varmoina. Älä hermostu pentuusi, vaan ota uusiksi kun se väsyneempi ja rauhallisempi. Opeta se olemaan kyljellään (ja selällään) lattialla ja/tai pöydällä, kun hoidat sitä. Käännä se rauhallisesti ja hellästi, mutta varmasti kyljelleen, silittele ja kampaile ja kehu sitä. Tämän ei tarvitse kestää aluksi kuin pienen hetken, kehu pentuasi kun se on paikoillaan nätisti. Sisällytä pieni hoitohetki pennun jokaiseen päivään.

Pekingeesi-poika Peppino nauttii turkinhoidosta

Pekingeesi-pennun turkki vaatii huomiota lähes päivittäin! Aikuisenkin koiran turkista kannattaa päivittäin poistaa mahdolliset roskat ja risut. Muuten niistä kehittyy aikamoisia takkuja ja se vaikeuttaa turkinhoitoa.

Perushoitona vanhempana, kun koirallasi on aikuisen turkki, riittää kun kampaat sen noin kerran  kahdessa viikossa, perusteellisesti ihoa myöten ja harjaat tarvittaessa. Pesu tehdään tarvittaessa, eli kun koirasi on likainen, eikä lika lähde harjaamalla ja kampaamalla. Paksuturkkinen koira kannattaa kuivata hiustenkuivaajalla, ettei kostea karva pääse hautomaan ihoa pitkäksi aikaa. Koira lähtee puhtaaksi periaatteessa millä koirille tarkoitetulla shampoolla tahansa, merkkejä on ovat esimerkiksi CoatHandler,# 1 All Systems, PetSilk, BioGroom, Ring5, KW –tuotteet. Sarjoista löytyy myös hoitoaine, jonka käyttö helpottaa turkin selvittämistä kuivausvaiheessa ja vähentää sähköisyyttä sekä suojaa turkkia föönaamiselta. Hoitoaineen käytöllä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko karvan laatu hyvä vai ei. Hoitoaineen saa levitettyä tehokkaasti ja tasaisesti suihkepullon avulla. Erittäin hyvä esim. helposti takkuuntuvalle karvalle on CoatHandlerin turkkiin jätettävä hoitoaine. Laimenna hoitoainetta veden kanssa suihkepulloon ohjeen mukaisesti, suihkuta hoitoaine pyyhekuivaan turkkiin ja kuivaus ja turkin selvittäminen helpottuu taatusti. Kuivalle turkille sopivat erityisen hyvin PetSilkin tuotteet (shampoon ja hoitoaineen lisäksi Liquid Silk). Käytän monesti silkkiöljyä pesun jälkeen kaikille koirille; rinnassa, kauluksessa erityisesti korvien takana, hännässä, housuissa ja hapsuissa.

Huomaathan, että likainen karva ei kasva ja uudistu niin nopeasti kuin puhdas ja säännöllisesti hoidettu karva!

Turkinhoitovälineistä tärkein on metallikampa. Valitse käteesi sopiva malli, ja tiheydeltään kaksinkertaisella turkille sopiva, eli ei siis kovin tiheä. On hyvä hankkia pari eri tiheydellä olevaa kampaa – harvempi ja hieman tiheämpi. Metallipiikkinen harja on toinen hoitoväline, joka on hyvä olla olemassa. Harjalla voit käydä läpi esim. etenkin hännän. Harja on hyvä silloin, kun turkki tarvitsee pikaista siistimistä ja roskien poistamista sekä näyttelyssä “pöyhimiseen”. Kampa on parempi perusteelliseen turkinhoitoon, sillä saa turkin hoidettua juuria myöten. Käy turkki kammalla läpi tekemällä pieniä jakauksia, ihoon asti. Tee samalla tavalla, jos käytät harjaa – turkin silittäminen harjalla sen päältä ei edesauta turkin hoitoa millään tavalla. Älä kuitenkaan revi karvoja ja erityisesti häntää auki kammalla, vaan käytä ensin harjaa. Kammalla saat tarvittaessa parhaiten alusvillaa poistettua. Karvanlähdön aikaan pesu, kuivaus hiustenkuivaajalla ja samanaikainen kampaus tekee ihmeitä. Pieni karsta auttaa esim. korvien takana ja housukarvoissa juuri takajalkojen takana, jos karva on ehtinyt hieman “nukkaantua”. Karstalla karva aukeaa helpommin ja sen jälkeen kampaus/harjaus, ja näin orastavat takut on hoidettu.

Tiheällä pikkukammalla kammataan pekingeesin päälaki ja naama (myös ryppy varovasti, molemmilta puolilta). Tällä pikkukammalla irtoaa hyvin irtokarva ja lika. Sen jälkeen pyyhi silmät ja naama pehmeällä ohuella pyyhkeellä/pumpulilla/puhdistuslapuilla (jotka on tarkoitettu koiran naaman puhdistukseen, esim. Paul Mitchell -merkkisiä, ilmankin tosin pärjää). Samalla kannattaa kurkistaa korviin ja pyyhkäistä korvalehdet tarvittaessa. Samaisella tiheällä pikkukammalla on hyvä kammata myös korvalehdet sisä- ja ulkopuolelta – koira nauttii yleensä tästä. Älä kuitenkaan revi sillä pitkiä korvakarvoja pois. Kun korvakarvat ovat takuttomat, voi kammata ne varovasti pikkukammalla.

Saksilla siistitään tassukarvat – tassunpohjista, ja tassun yli kasvavat karvat, sekä takajaloista käpälän ja kintereen välissä kasvavia karvoja voi tarvittaessa hieman siistiä ja lyhentää. Pekingeesiltä ei tavallisesti leikata etutassujen yli meneviä karvoja. Jos et käy näyttelyssä, voit leikata etutassujenkin karvat, sisään kulkeutuu vähemmän hiekkaa. Osa näyttelyissä kävijöistäkin leikkaa tätä nykyä etutassujen karvat. Pekingeesiltä voi myös leikata ohennussaksilla esim. housukarvoja ja etujalkojen hapsuja lyhyemmäksi. Joskus ne kasvavat niin pitkiksi, että viiltävät maata. Tällöin voi olla paikallaan pieni trimmaus. Jos olet viemässä koiraa näyttelyyn, turvaudu ensimmäisellä kerralla kokeneemman pekingeesin turkin kunnostajan apuun.

Turkinhoidossa voit käyttää myös vettä (pekelle suositellaan akkuvettä); kostuta alue suihkepullolla ennen kampaamista. Tämä säästää karvaa, monesti helpottaa kampausta ja kosteus on muutenkin hyväksi turkille. Veden käyttö on pekingeesin kohdalla suositeltavaa, ja hyvä, luonnollinen keino saada lisää pöyheyttä ja poistaa sähköisyyttä myös eurasierin ja samojedin kohdalla näyttelyissä, sillä muotovaahdon ym. käyttö on kiellettyä. Kotioloissa voit lisätä veteen hieman silkkiöljyä tai CoatHandler -hoitoainetta tarvittaessa.

Leikkaa kynnet hyvässä valossa, ja yritä nähdä kynnen sisällä oleva hermo valoa vasten. Leikkaa tällöin vähän kerrallaan vaikkapa useammin, kuin liian paljon osuen hermoon. Jos kuitenkin leikkaat vahingossa hermoon asti, jatka leikkaamista rauhallisesti äläkä ala sääliä tai voivotella koiraa. Muuten se luulee, että jotain kauheaa sattui ja kynsienleikkuusta jää ikävät muistot. Se voi joka tapauksessa muistaa hermoon leikkaamisen aina, mutta kun jätät voivottelun sikseen, on tuleva kynsienleikkuu luultavasti helpompaa. Muista leikata myös ns. metsäkynsi, joka on etujalan sisäpuolella. Se kasvaa pidemmäksi kuin muut kynnet, koska se ei kulu. Jos kynnet ovat pitkään leikkaamatta, kasvaa myös hermo pidemmäksi, ja kynsien lyhentäminen on vaikeampaa. Tällöin voit aloittaa viilaamalla niitä pikku hiljaa. Talvella kynnet kasvavat usein nopeammin, koska eivät saa luontaista kulutusta asfaltilla ja hiekalla. Pekingeesin kynnet kasvavat melko nopeasti kohti tassun pohjaa johtuen tassujen anatomiasta. Eli mieluummin usein ja vähän kerrallaan kuin liian harvoin.

Näyttelykunnostus on periaatteessa samanlaista. Eurasier ja pekingeesi kannattaa pestä vähintään viikkoa ennen näyttelyä, jos se on kokopesun tarpeessa. “Puolipesun” (jalat, vatsanalus, housut, rinta) ja/tai vaaleiden osien pesun voi tehdä edellisenäkin päivänä, tai jos koiran turkki on karhea eikä ole pesun jälkeen liian pehmeä, niin koko koirankin voi tietysti pestä edellisenä päivänä, ja kuivata hiustenkuivaajalla. Samojedi pestään aina näyttelyä edeltävänä päivänä ja kuivataan hiustenkuivaajalla. Olen pessyt monesti pekingeesin näyttelyä edeltävänä päivänä, vaikkei tätä monien ohjeistusten mukaan pitäisi missään tapauksessa tehdä. Kokemuksesta voin sanoa, että monen koiran karvanlaadun kohdalla toimii tämäkin pesuaikataulu. Ainakin pennut kannattaa pestä edellisenä päivänä, jos haluaa turkin olevan hetken ajan kauneimmillaan!

Lisää näyttelykunnostuksesta voit kysyä minulta tai koirasi kasvattajalta. Tänä päivänä näyttelyssä kiinnitetään huomiota liian runsaaseen karvapeitteeseen (pekingeesi). Karvapeite ei saa peittää koiran rungon ääriviivoja/muotoja eikä tietenkään häiritä koiran liikuntaa. Karvaa ei siis tarvitse olla liioitellutn paljon eikä sitä tarvitse “pöyhöttää” kehää varten liioitellun paljon. Alle 2-vuotiaan koiran turkin määrästä on kuitenkaan turha olla huolestunut. Vasta aikuisen karvapeitteestä näkee, kuinka karvainen koira itse asiassa tulee olemaan. Useampi pekingeesi on hyvin karvainen pentuna ja nuorena, aikuisena turkki on monesti hyvinkin kohtuullinen tuuheudessa ja määrässä. Toivottavaa on, että pekellä säilyy kuitenkin sille tyypillinen ja sen rungon muotoa korostava puuhkamainen kaulus, korva- ja jalkahapsut, housut, kaunis häntä.

Vääriä uskomuksia turkeista:

Samojedi/valkoinen pekingeesi: “Se mahtaa likaantua helposti, kun on valkoinen”

Valkoinen koira EI likaannu sen nopeammin kuin minkään muun värinen koira. Lika vain NÄKYY siinä nopeammin, kuin muun värisessä koirassa. Eli muun värinen koirasi on ihan yhtä likainen kuin likainen valkoinen koira, sinä et vain näe sitä. Huomaat kyllä sen koiraa silittäessäsi, jos et muuten huomaa.

Samojedi/valkoinen pekingeesi: “En ymmärrä, miten saat sen pysymään noin valkoisena. Omani on aina harmaa.”

Vesi ja shampoo tekevät ihmeitä. Jos koira viettää aikaansa tarhassa/pihalla, kannattaa kiinnittää myös huomiota tarhan pohjaan. Mullassa köllöttelevän valkoisen koiran turkkia saa varmasti olla pesemässä useammin kuin esim. hyvällä sepelillä, laatoilla, kestopuulla jne. aikaansa viettävän. Kaikki pölyyntyminen ja likaantuminen ei vaadi myöskään pesua. Kampaus ja vaikka föönillä pölläyttäminen ajaa saman asian. Karva hylkii likaa.

Eurasier/pekingeesi: “Minulle on kerrottu, ettei eurasieria tarvitse pestä koskaan.”

Jos haluat elää koiran kanssa, jonka turkissa on vuosien liat ja noet, niin se on oma valintasi. Minä en halua. Peseminen myös nopeuttaa karvanlähtöä eli vanhan karvan saa nopeammin pois ja uuden kasvamaan tilalle. Vähemmän karvatupsuja nurkissa, kun peset ja föönaat koiran karvanlähdön aikaan. Eurasierinkin karva hylkii likaa, mutta omaa laiskuutta on turha perustella tällä väitteellä. Yllä mainittu väite pesemisen tarpeettomuudesta on kotoisin rodun kotimaasta Saksasta, missä eurasierin turkinhoitoon ei ole juuri muutenkaan kiinnitetty huomiota, jos ei nyt ihan viime vuosina, kuten varmasti kaikki sikäläisissä näyttelyissä vierailleet ovat huomanneet.

Pekingeesi: “Tuossa mahtaa olla kauheasti työtä.”

Kaikki on suhteellista. Minusta pekingeesin turkinhoito on esim. vähemmän työlästä kuin samojedin ja eurasierin. Silläkin on kaksinkertainen turkki, verrattavissa pidemmän päällyskarvan kanssa esim. collien turkkiin. Se vaatii säännöllistä hoitoa, mutta sitä ei pestä kerran viikossa, ei nyytitetä jne. Mielestäni pääsen vielä hyvin helpolla .

Hyvin hoidettu turkki on koiran kruunu, eikä huonosti hoidettu turkki ole koskaan koiran häpeä, vaan omistajan!!!

Humoresque Jet Yacuzzi & Humoresque O’Dear Doris – vanhaakin koiraa täytyy hoitaa,
iho saattaa jo aristaa, mutta sitten vaihdetaan pehmeämpään harjaan ja ollaan kärsivällisiä.